Jymyläiset lähtivät Brasilian kaatoon

2.7.2007

Jymyläiset valmiina otteluun.
Jymyläiset valmiina otteluun.
Tunnelma katsomossa oli upea...
Tunnelma katsomossa oli upea...
liput liehuivat, torvet soivat...
liput liehuivat, torvet soivat...
ja Taru viihdytti brassikannattajia.
ja Taru viihdytti brassikannattajia.

Lentopalloliiton myönnettyä Power Cup – mitalisteille pääsyliput maailmancupin otteluun Suomi-Brasilia, päätettiin matkasta tehdä kertalaakista päivä vailla vertaa. Jymyhän saavutti Powerissa hienot 5 mitalia ja tämän matkan ryhmä koostui pääosin E-ikäisistä pojista ja tytöistä C-pojilla vahvistettuna.

Lähes 50 hengen "iskuryhmä" starttasi reissulle Prisman pihalta jo varhain aamutuimaan. Päivän ohjelmaksi oli lentopallo-ottelun lisäksi päätetty sisällyttää Linnanmäen reissu ja "Lintsin" rannekkeet kiinnitettiinkin paikoilleen jo hyvissä ajoin ennen Jalasjärveä. Matka Helsinkiin sujui leppoisissa merkeissä ja tunnelma bussissa oli jymymäisen hyvä pienistä matkapahoinvoinneista huolimatta.

Linnanmäelle saavuttiin melko tarkkaan puolen päivän maissa. Matkanjohtaja Toivolan laatiman aikataulun mukaisesti "kieputusta, kastelua ja hattaraa" oli aikaa harrastaa noin viiden tunnin ajan. Päivä Linnanmäellä sujui odotetun kaltaisesti. Ryhmä hajaantui ympäriinsä kukin taholleen ja laitteet katsastettiin kunkin oman uskalluksen mukaan. Vanha vuoristorata oli yhä tukevasti paikallaan (rakennettu 1951) ja uusimmat laitteet pyörittivät kuin pyykkikoneet matkustajiaan ja kastelupuoli hoidettiin Vonkaputouksen roiskeissa.

Viiden jälkeen ryhmä aloitti siirtymätaipaleensa Espoon Bluesin Länsi-Auto Areenaan. Pakollisten torvi-, pipo-, lippu- pop corn- ja limsaostosten jälkeen ryhmä oli viritetty varsinaiseen taisteluvireeseen. Lähes 3800 katsojan joukossa ryhmämme erottui varmasti edukseen niin tuuletusten kuin muunkin kannustuksen osalta. Liekö tästä apua kuuri siihen, että Suomi vei viimein erän maailman lentopallon ykkösmaalta. Valitettavasti tämä ei kuitenkaan riittänyt vaan vieraat korjasivat voiton lukemin 1-3.

Ottelun päätyttyä alkoi nimikirjoitusten metsästys. Pienen tauon jälkeen Suomen pelaajia alkoikin ilmestyä kenttäalueelle ja ryhmämme aktiivit saivat Suomen lippuihinsa ja käsivarsiinsa suosikkiensa nimmarit ja taisipa Kata kävellä jopa Brasilian verkkaritakki päällään linja-autoomme.

Pitkästä päivästä huolimatta Duracell-pattereilla varustetut matkailijamme jaksoivat touhuta kotimatkankin erilaisia kilpailujaan ja karavaani saapui viimein kotipitäjäämme klo 02.30 aikoihin.

Hieno retki hyvässä seurassa !

Kiitos kaikille osallistujille ja matkan järjestäjille !

Marko