Naiset voittoon Porissa!
18.1.2009
|
Nurmon Jymyn naisjoukkue otti 1-sarjassa voiton Koiviston Iskusta luvuin 2-3 (25-23, 25-19, 22-25, 15-25, 9-15). Hyvin reenatun joulutauon jälkeen joukkue otti suuntaa kohti Poria. Joukkueella oli yksi ainoa tavoite – VOITTO!!! Niinpä Poriin saapui hyvin motivoitunut joukkue. Valmentaja oli koko joululoman miettinyt parasta seitsikkoa kentälle, ja niinpä sinne käveli passariksi juonikas Riikka ja hakkuriksi kovakätinen Heidi. Kaapeiksi keskitorjujien paikalle astelivat Jenni ja Henna. Jokapaikan höyliksi menivät Mallu ja Kaisa. Ja jotta joukkue olisi täydellinen, asteli takakentän kärpäksi eli liberoksi Pirre. Ensimmäinen erä kulki tasatahtia vastustajan, Koiviston Iskun, kanssa. Pirre johti nostopeliä mallikkaasti, ja pallot nousivat tarkasti Riikan näppeihin. Riikka ruokki iskijöitä tasaisesti, mutta hyökkääjien lyönnit jäivät hieman pehmeiksi. Vastustajan puolustus toimi mallikkaasti ja pallot nousivat heiltä peliin. Erätappio..voi sniif.. Erätauon jälkeen pelin kulun piti muuttua, mutta ei – pahemmaksi vain meni… Teimme lukuisia syöttövirheitä, ja vastustajan Julija pääsi nautiskelemaan verkolla ja paukuttamaan palloa meidän kenttään. No.. Nurmoosta tuloo sellaanen joukkue, että pienistä takaiskuista ei masennuta! Luovuttaminen ei tullut mieleenkään, vaikka taululla komeili kotijoukkueelle jo 2-0. Kolmanteen erään Kari joutui laittamaan mielikuvituksensa peliin. Jotakin piti keksiä, jotta tärkeät pisteet saataisiin kotiin viemisiksi! Niinpä alkupelin hyvin pelannut Mallu otettiin vaihtoon, ja kentälle Kari laittoi hetkellisessä mielenhäiriössä minut. Jotakin Kari oli saanut pitkällä aikalisällä joukkueemme päähän, mikä ei joukkueen tuntien ole helppoa, sillä pelin ilme muuttui täysin. Pallot nousivat edelleen Riikan näppeihin, ja Riikan tarjoilemat passit alkoivat löytää tiensä vastustajan kenttään. Jennin ja Hennan keskipeli oli vastustajille liikaa, ja vastustajan voitontahto alkoi murtua. Erävoitto meille ja koko taivas oli joukkueelle avoinna! Neljäs erä alkoi taas tasatahtiin vastustajan kanssa. Pirre yritti tehdä joukkueelle uutta muotia kävelemällä kentälle teippirulla takapuolessa. Onneksi vaihtopenkki oli hereillä, ja teippirullan ei päätynyt kentälle asti. Erän edetessä Koiviston isku alkoi tehdä virheitä, kun taas meidän virhesaldo näytti lähes nollaa. Kun erä eteni, asteli syöttöruutuun Heidi. Voi pojat mitä syöttöjä tyttö vastustajalle laittoi! Lisäksi Jenni paukutti Riikan nappipasseista palloja keskeltä kenttään ja joukkue pelasi muutenkin yhteen joukkueena! Saimme ihmetellä vastustajan puolelta kuulunutta napsahdusta, kun vastustajan selkäranka taittui pikkuhiljaa! Ja taas saimme juhlia voitettua erää! Viides erä alkoi, ja kaikki oli meidän omissa käsissä. Tällä kertaa emme pettäneet Karin ja suuren fanijoukkomme luottamusta. Taistelimme jokaisen pallon loppuun asti. Myös Riikka pääsi hyökkäyspisteiden makuun tehden ratkaisujaan toisesta kosketuksesta. Joukkueemme oli vahva kaikilla osa-alueilla. Vastustaja puolestaan teki lukuisia virheitä ja tarjosi voittoa meille. Ja mehän emme tällaisesta tarjouksesta kieltäydy! Voitto lähti mukaamme takataskussa, vaikkakaan tuomari ei sitä ratkaisuillaan olisi meille kaikissa tilanteissa suonut. Meidän ihanat pelishortsit ja Heidin tukkamuoti saivat ihailevia katseita myös eräältä raitapaidalta. Oli tainnut Karin punttiohjelma tehdä terää joukkueen pakaroille. Tiedä häntä… Ja jotta Heidi löytää myös seuraavaan peliin, sai hän parhaan pelaajan palkinnoksi Maanmittauslaitokselta Merikarttamuistivihon, mitä muu joukkue tietenkin kadehti. Kevätkausi alkoi voitolla. Toivottavasti luvassa on voittoputki. Mutta sen näyttää huominen.. Niin.. Ja tiedoksi kaikille; Mandu on hedelmä. Krista |