B-pojille SM-kultaa – ’Ikäluokan kuningas on nyt virallisesti saanut kruununsa’

14.4.2014

Joukkuekuva
Joukkuekuva
Kapteeni
Kapteeni
poika kotiin
poika kotiin
pytty
pytty

Turnauksen jälkeiseen aamuun heräämisiä voi olla monenlaisia. Tämä aamu osoittautui yhdeksi parhaimmista, kun pitkäaikaisen vastustajan joukkueenjohtajalta oli tullut sähköposti: ’ Onnittelut NJ-97 pojille SM-kullasta. Ikäluokan kuningas on nyt virallisesti saanut kruununsa’.


SM-finaaleihin lähdettiin liikkeelle perjantaina hyvissä ajoin. Alla oli kevyt harjoitusviikkoa ja yksi vaihtelevasti sujunut harjoituspeli Kuortaneen maajoukkuepoikia vastaan. Kaikki 12 poikaa saatiin suht terveinä matkaan ja tunnelma oli odottava jo ensi metreistä lähtien. Jokainen pelimies tajusi, että nyt on mahdollisuus saavuttaa jotain suurta. Toisaalta 11 pojalla oli muistot kahden vuoden takaa, jolloinka opetuksena oli, että finaaliturnauksessa voi tapahtua ihan mitä tahansa… Tampereelle saavuttiin hyvissä ajoin, majoittuminen ’piilopirttiimme’ kaukana keskustasta ja vastustajista suoritettiin nopeasti jonka jälkeen painuimme Kaukajärven vapaa-aikatalolle ottamaan pienet tuntumat yhteen pelisaleista. Päättäväinen porukka asettui erittäin aikaisin levolle, mitään ’pikkujunnu häsäämistä’ ei ollut enää yhtään havaittavissa vaan kaikki olivat liikenteessä ainoastaan yhtä asiaa –finaaleja- varten.
 

Lohkokaavio oli meille edullinen lauantain osalta. Pelimme olivat ensimmäisenä klo 11 alkaen peräkkäin. Ensin hoidimme EastVolley nopeasti luvuin 2-0 (25-14, 25-15) ja heti perään Vilppulan Tähden 2-0 (25-16, 25-21). Kahdella voitolla lohkovoitto joka tarkoitti sijoitusottelua vasta klo 17.45. Tämä mahdollista kolmen tunnin huilin hotellilla tulevan vastustajan uurastaessa ’välipelejä’ jatkopaikastaan. Unet keskeytyivät tosin jossain kohtaa, kun hotellin käytävillä kaikui JESHH!-huudot : Salpis oli voittanut ’rakkaan  vihollisemme’ KeiKan ja syrjäyttänyt sen lasketulta lohkovoittajapaikalta. Meille sillä oli vaikutusta, koska näin välttäisimme KeiKan kohtaamisen ennen finaaliottelua. Tällä lohkosijoituksella KeiKa joutui samaan koriin yhden ennakkosuosikeista Osvan kanssa (Toim.huom. NJ-97 ei ole koskaan hävinnyt OsVan -97 porukalle kuluneen 10 vuoden aikana mitä vastakkain on pelattu. Tästä syystä OsVaa emme ennakkosuunnitelmissa pitäneet meille uhkana ;)).
 

Illan sijoitusotteluun vastaan asettui PuWo, joka oli päättänyt juuri 20 minuuttia aikaisemmin edellisen kolmen erän ’välisarjaottelunsa’ Ylöjärveä vastaan. Tämä neljäs peli välittömästi edellisen päätyttyä ei ollut kovin ’reilua’, mutta nykyiset turnauskaaviot peluuttavat nämä ’kuolemanottelut’ jo lauantai-iltana eikä sunnuntaiaamuna kuten aikaisempina vuosina. Selkeä 2-0 (25-14, 25-20) voitto PuWosta ja paikka neljän parhaan joukkoon. Kaiken kaikkiaan lauantaina peli kulki hyvin ensimmäisen pelin pientä tahmeaa alkua lukuun ottamatta. kaikki tuntui olevan kohdallaan: torjunta-puolustusta oli saatu parannettua edeltäneen viikon harjoituspelistä, freebalien pelaaminen oli hyvää, passit olivat kohdillaan ja hyökkäys oli monipuolista ja tehokasta… palikat olivat paikoillaan finaalipäivään. Lauantai-iltana pikku saunomiset, vähäistä uhoamista ja selkeä toteamus: ’huomenna mennään päätyyn asti!!! Kaikki joukkueet jotka tielle tulevat ’kolataan’ sivuun’. Joukkueesta huokui itsevarmuus ja vahva luottamus joukkueena tekemiseen. Olimme valmiit.
 

Sunnuntaiaamuna herättelyt haettiin Kaupin urheilupuistosta ja suunta kohti Kaukajärveä, jossa meidän kaikki finaalipelit pelattaisiin. Välierävastustajamme oli Oulun Kisko, josta tiesimme todella vähän. Alla oli vain yksi ’yksipuolinen’ kohtaaminen alkukaudesta, joten muuta ei oikein tiedetty kuin että nuoria, hyvin puolustavia poikia ovat.
 

Kisko-pelin alku oli meille erittäin tahmea. Pahalla syötöllä he saivat meidän pelin hajalle ja ohjattua laitoihin joissa heidän hyvä torjuntapeli tekikin tuhoisaa jälkeä. Ensimmäinen erä Kiskolle 25-18. Erän loppuun saimme onneksi oman pelimme kulkemaan ja toiseen erään pystyttiin lähtemään turvallisin mielin vaikka tappioerä olikin alla. Toisen erän alku mentiin tasatahtia n. 7-7 tilanteeseen, jolloinka tapahtui koko ottelun kulminaatiopiste (by Sakari Pietilä). Kaksi ja puoli peliä selkävaivojen takia sivussa ollut Hakamäen Kim asteli kentälle vaihtopenkiltä ja käänsi koko pelin suunnan : samassa kohdassa rotaatiota kaksi tappotorjuntaa, kaksi tappohyökkäystä ja upea kenttäpuolustus ’pyttykerho-tiikerillä’ sytytti koko joukkueen huikeaan lentoon. Heti perään samalta kaverilta seuraavassa rotaation kohdassa kaksi kylmäpäistä vitospaikan puolustusta niin Kisko oli lyöty. Lisäsimme keskipelin määrää ja sieltä meille ei löytynyt pysäyttäjää. Kolmas erä jatkui samoilla raiteilla ja päättyi meille selkein lukemin 15-7. Parhaimmillaan erää johdettiin jo 13-4. Siinä erässä luotiin myös finaaliottelun siemen kaiken onnistuessa. Meille lopulta melko selkeä voitto alkukonttaamisen jälkeen 2-1 (18-25, 25-16, 15-7) ja finaaliin. Riemuamme lisäsi tieto, että finaalivastustajaksi tulisi KeiKa (joka tiputti meidät kaksi vuotta sitten SM-kisojen neljän parhaan joukosta). Nyt olisi revanssin paikka ja ihan oikeaan saumaan.
 

Ennen finaalia ehdimme vielä pariksi tunniksi hotellille lepäämään ja keskittymään tulevaan finaaliotteluun. Tunnelma oli aavistuksen jännittynyt mutta ennen kaikkea päättäväinen.
 

Pronssiottelu OsVa-Kisko oli nopeasti ohi joten meille jäi hyvin pallollista lämmittelyaikaa ennen pelin alkua. Nyt haettiin fiilistä ja sitä tuntui löytyvän. Sopiva lataus ja halu voittaa oli läsnä meidän pelipuoliskolla. Tästä oli mukavaa lähteä nauttimaan finaalista. Kaukajärven katsomo oli melkeinpä täynnä ja lattialle oli aistittavissa ’yleinen toive’ siitä, että KeiKa ottelun veisi. Meidän parikymmenpäinen oma kannustus-joukkomme oli toki toista mieltä ja teki sen äänekkäästi selväksi.
 

Peli alkoi hyvin meidän viedessä ottelun kulkua. Me pystyimme tekemään pisteitä ja vastustaja sai pisteensä pääosin meidän (syöttö)virheistä. Tilanteen olleessa (noin) 12-7 katsoimme tilastoa: olimme tehneet puolet pisteistämme torjunnoilla ja vain neljä pistettä hyökkäyksillä. Torjunta-puolustus oli tänään rautaa!! KeiKa kuroi reilun pistejohtomme pikkuhiljaa kiinni, mutta erä käännettiin vahvalla lopulla meille lukemin 25-22. Ote oli meillä.
 

Toinen erä olikin sitten todellinen Finaali-trilleri. Erän alussa pallo pomppi hetkellisesti meille epäedullisesti ja KeiKa meni pahimmillaan viiden pisteen johtoon. Takaisin peliin päästiin kuitenkin suht nopeasti ja takaa-ajo alkoi. Kahdenkympin kohdilla oltiinkin jo mukavasti kannassa ja päästiin tosissaan yrittämään erän päättämistä puolin ja toisin. Jatkopalloille mentiin ja siinä kumpikin joukkue sai yrittää parikin kertaa erän katkaisemista itselleen. Kumpikaan joukkue ei varmistellut vaan palloa lyötiin aivan tosissaan katsomon huutaessa. Danielin 1 vs 1 tappotorjunta KeiKan ykköshakkurista tilanteessa 28-28 ja heti perään pallon lyönti vastustajan torjunnan käsien kautta takaseinään oli kylmäpäinen ottelun lopetus. Luvuin 30-28 toinenkin erä meille ja Suomenmestaruus!!!
 

JESH!!!! Ja siitä alkoivat kekkerit!! Ja ne tulevat jatkumaan ensi syksyyn, kunnes on aika lunastaa ’mestaruuslupaus’. Köpi: täältä tullaan…
 

Suomenmestareita 2014 ovat siis Daniel, Tuomas S, Tuomas R, Patrik, Miika, Panu, Matias, Karri, Heikki A, Heikki N , Kim ja Kasimir.
 

Kisojen AllStarsiin valittiin Tuomas Siirilä ja Kasimir.
 

Onnea kaikille Suomenmestareille ja Kiitos!!!!
 

t VakeT